Kliinisten toimintojen suorahaku

Kliinisten lääketutkimusten toimintaympäristö Suomessa on siirtynyt uuteen, vahvasti säänneltyyn ja digitaaliseen aikakauteen. EU:n kliinisten lääketutkimusten asetuksen (EU 536/2014) siirtymäaikojen päätyttyä ja keskitetyn CTIS-portaalin vakiinnutettua asemansa, tutkimusorganisaatioiden on kyettävä toimimaan aiempaa läpinäkyvämmin ja tehokkaammin. Suomen kilpailukykyä kansainvälisten tutkimusten kohdemaana vahvistaa Fimean ja Tukijan käyttöön ottama nopeutettu arviointimenettely, joka mahdollistaa lupapäätökset jopa 30 päivässä. Tämä sääntely-ympäristön tehostuminen yhdessä EU:n terveystietoalueen asetuksen (EHDS) kanssa asettaa uusia vaatimuksia tutkimusorganisaatioiden johdolle. Menestys edellyttää nyt johtajia, jotka kykenevät navigoimaan monimutkaistuvassa datanhallinnan, pseudonymisoinnin ja kyberturvallisuuslain (NIS2) tuomien velvoitteiden kentässä. Kliinisten toimintojen rekrytointitrendit osoittavat, että kysyntä kohdistuu yhä vahvemmin strategisen tason osaajiin.

Suomen markkinarakenne on vahvasti keskittynyt yliopistosairaaloiden ja kansainvälisten lääkeyritysten ympärille. Pääkaupunkiseutu toimii alan kiistattomana veturina, jonne ovat asettuneet niin HUS-yhtymä, valvovat viranomaiset kuin merkittävimmät sopimustutkimusorganisaatiot (CRO). Samanaikaisesti Turun, Tampereen ja Oulun biolääketieteen klusterit muodostavat elintärkeitä osaamiskeskittymiä, jotka tukevat kansallista tutkimusinfrastruktuuria. Kun yritykset tasapainoilevat omien resurssien ja CRO-kumppanuuksien välillä, kliinisten toimintojen johtajien (VP Clinical Operations) rooli korostuu. Heidän on kyettävä rakentamaan joustavia, hybridimallisia tutkimusorganisaatioita, jotka vastaavat sekä tiukentuviin laatuvaatimuksiin että kustannuspaineisiin. Tässä yhteydessä myös tosielämän tiedon (Real-World Evidence) hyödyntäminen tutkimusasetelmissa on noussut keskeiseksi kilpailueduksi.

Osaajapula on muodostunut yhdeksi alan kriittisimmistä pullonkauloista Suomen markkinoilla. Hyvinvointialueiden taloudelliset sopeuttamistoimet ja kokeneiden kliinisten asiantuntijoiden eläköityminen luovat tyhjiön, jota pelkät prosessit eivät voi paikata. Erityisesti harvinaissairauksien ja geeniterapioiden kaltaiset vaativat tutkimusalueet edellyttävät syvällistä ICH E6(R3) -ohjeiston ja GCP-standardien ymmärrystä. Tässä ympäristössä kliinisten toimintojen johtajilta (Clinical Operations Director) vaaditaan paitsi operatiivista erinomaisuutta, myös kykyä tehdä tiivistä yhteistyötä myyntilupa- ja rekisteröintiasiantuntijoiden sekä lääketurvatoiminnan (Pharmacovigilance) ammattilaisten kanssa varmistaen, että tutkimusdata täyttää viranomaisten ehdottomat laatuvaatimukset.

Palkitsemisen dynamiikka heijastelee tätä osaajapulaa. Vaikka Suomen palkkataso on pohjoismaisittain kilpailukykyinen, kokeneista asiantuntijoista käydään kovaa kilpailua erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kiinteiden kuukausipalkkojen rinnalla korostuvat yhä enemmän joustavat työjärjestelyt ja mahdollisuus osallistua kansainvälisesti merkittäviin tutkimushankkeisiin. Tulevaisuuden kliinisten toimintojen organisaatiot rakentuvat datalähtöisyyden, tiukan laadunhallinnan ja strategisen kumppanuusverkoston varaan, mikä tekee oikeiden johtajien tunnistamisesta ja kiinnittämisestä organisaation tärkeimmän strategisen prioriteetin. Yritysjohdolle tämä tarkoittaa, että seuraajasuunnittelu, sisäisen osaamisen vahvistaminen ja kokeneiden johtajien harkittu houkuttelu on nivottava yhdeksi johdonmukaiseksi ohjelmaksi vuoteen 2030 asti. Samalla päätöksenteossa korostuvat selkeä vastuunjako, ennakoiva kapasiteettisuunnittelu ja kyky muuttaa markkinamuutokset konkreettisiksi rekrytointi- ja johtamistoimiksi. Hallituksille ja johtoryhmille tämä merkitsee käytännössä tiiviimpää yhteistyötä liiketoiminnan, operaatioiden, riskienhallinnan ja osaajasuunnittelun välillä koko investointisyklin ajan.